Kun työtä on paljon, hommat kannattaa aloittaa heti. Hack for Societyn keväällä alkanut rekryprosessi on nyt ohi, ja mukaan valitut kahdeksan tiimiä aloittivat kuukauden mittaisen työrupeamansa ilman liikoja lämmittelyjä lauantaina. Viikonlopun intensiivisen starttityöpajan aikana tiimit kartoittivat ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja tutkimushaasteensa pohjalta.

Lauantaina ryhmät loivat yhteisen käsityksen haasteeseensa liittyvistä ilmiöitä ja niistä käyttäjistä, joihin ongelma vaikuttaa, sekä valitsivat ongelmavyyhdistä yhden keskeisen haasteen, johon he kehittävät ratkaisun Hack for Societyn aikana. Sunnuntaina tavoitteena oli kartoittaa mahdollisia ratkaisuja ja esitellä muulle porukalle alustava ratkaisuidea.

Mukana on ilahduttavan monipuolinen joukko poliitikkoja, tutkijoita ja opiskelijoita yli puolue-, tiedekunta ja sukupolvirajojen. Tässä postauksessa esittelemme Hack for Societyn kahdeksan monipuolista tiimiä:

Kansainvälistä politiikkaa

Atte Harjanne, Jekaterina Pääkkönen, Eetu Muilu ja Hanna Smith.

Kansainvälinen politiikka vaikuttaa aiempaa voimakkaammin kuntatasolla. Kuntapäättäjien tulee jatkossa huomioida globaalit trendit, jotta uusiin haasteisiin, kuten hybridiuhkiin ja muihin ulkopuolelta tuleviin vaikutusyrityksiin, voidaan vastata. Tiimi etsii ratkaisuja Helsinkiä koskeviin riskeihin ja uhkiin varautumiseen.

Tiimissä ovat mukana tutkija Hanna Smith, kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne, sosiologian opiskelija Jekaterina Pääkkönen ja käytännöllisen filosofian opiskelija Eetu Muilu.

“Tietoisuuden lisääntyminen paikallistasolle kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä on tärkeää. Haluamme tuottaa konkreettisen avauksen uudenlaisten uhkien tiedostamisesta ja esiintuomisesta”, tiimi kertoo.

Ymmärrystä imitaatiopelillä

Leevi Mehtäjärvi, Emma Inkinen, Eva Biaudet ja Otto Segersven.

Imitaatiopeli auttaa eritaustaisia ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä ymmärtämään toisiaan sekä oppimaan omasta ja toisen asemasta. Pelin avulla voidaan valmistella päätöksentekoa ja parantaa tiedonkulkua. Tiimi pohtii keinoja kehittää kuntaorganisaation toimintaa imitaatiopelin avulla.

Tiimissä ovat mukana tutkijat Tiina Airaksinen ja Otto Segersven, kaupunginvaltuutettu Eva Biaudet, Oxfordin yliopiston talous- ja kauppatieteen opiskelija Leevi Mehtäjärvi sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Emma Inkinen.

“Imitaatiopelillä on paljon potentiaalia. Se on purkautumaton tulivuori, jolla voidaan tuottaa uutta kokemusta ja uusia tietoja. Siinä on hyvän vaikutuksen siemen.”

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Abdirahim Hussein, Teresa Isoaho, Pirjo Aunio ja Heidi Peuraniemi.

Nuorten syrjäytyminen on kasvava haaste. Koulutuksellista syrjäytymistä selittävät osaltaan heikot matemaattiset taidot ja erityisesti niihin liittyvät oppimisvaikeudet. Tiimi haluaa auttaa kouluja löytämään parhaat arviointi- ja interventiovälineet oppimisvaikeuksien tehokkaampaan tunnistamiseen.

Tiimiin kuuluvat tutkija Pirjo Aunio, kaupunginvaltuutettu Abdirahim Hussein, psykologian opiskelija Teresa Isoaho ja yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Heidi Peuraniemi.

“Oppimisvaikeudet ovat keskeinen epätasa-arvon mekanismi, johon täytyy puuttua. Aiomme antaa haasteelle kaikkemme ja keksiä jotain niin uutta, ettemme vielä edes tiedä, mitä se voisi olla.”

Saavutettava viestintä

Kuvassa vasemmalta Tuija Kinnunen, Noora Kivioja, Saimi Vesalainen ja Risto Rautava.

Vieraskielisten helsinkiläisten osuus kasvaa. Lisäksi kaikki helsinkiläiset eivät sairauden tai vamman vuoksi pysty osallistumaan täysivaltaisesti kaupungin toimintaan. Saavutettava viestintä on keskeistä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä. Tiimi pohtii, millaisiin viestinnän tapoihin kaupungin tulisi tarttua parantaakseen vuorovaikutusta.

Tiimissä ovat mukana tutkijat Maija Hirvonen ja Tuija Kinnunen, kaupunginvaltuutettu Risto Rautava, valtio-opin opiskelija Saimi Vesalainen ja sosiaalityötä opiskeleva Noora Kivioja.

“Viestinnän saavutettavuuten liittyy monia ongelmia, joita kaupunki ei ehkä ole vielä ottanut riittävän vakavasti. Kyse on kaikkien kaupunkilaisten mahdollisuudesta osallistua.”

Tasa-arvoiset kaupunkitilat

Pia olsson, Liisa Kolehmainen, Eveliina Heinäluoma ja Nitin Sood.

Kaupunkitilat voivat tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja. Tiimi haluaa kehittää tilallisia ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka rohkaisevat ihmisiä suhtautumaan toisiinsa myönteisesti.

Tiimin muodostavat tutkija Pia Olsson, kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoma, politiikan tutkimuksen opiskelija Nitin Sood sekä ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden opiskelija Liisa Kolehmainen.

“Kaupunkitilat vaikuttavat laajasti kaikkiin kaupunkilaisiin, mutta olemme ainakin aluksi keskittyneet pohtimaan aihetta maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Tavoitteenamme on löytää ratkaisu siihen, miten kaupunkitilaa fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä voidaan kehittää niin, että tuetaan positiivisia kohtaamisia.”

Tehokkaat terveyspalvelut

Anne Tiihonen (vas.) ja Niina-Maria Nissinen.

Oikea-aikaisen, hyvän ja inhimillisen hoidon yhdistäminen kustannusten säästämiseen vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä. Hoidontarpeen onnistuneen arvioinnin ja kokonaisvaltaisen hoidon toteuttaminen on haastavaa. Tiimi etsii uusia keinoja ja toimintamalleja kustannusten alentamiseen sekä laadukkaan hoidon turvaamiseen.

Tiimissä ovat mukana tutkija Anne Tiihonen, kaupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso, Lundin yliopiston medical science -ohjelman opiskelija Niina-Maria Nissinen sekä oikeustieteen opiskelija Sini Tervo.

“On kiehtovaa viedä teoreettista ajattelua käytäntöön”, tiimi toteaa ja kertoo, että haasteen validointivaiheessa he toteuttivat katugallupin.

”Haluamme löytää ratkaisuja, joiden keskiössä on ihminen ja jotka palvelevat sekä yksilöä että yhteiskuntaa.

Muistisairaiden kuntoutus

Veronika Honkasalo, Riina Kosonen, Donna Palojärvi ja Camilla Lindholm.

Muistisairaiden lisääntyvä määrä lisää paitsi hoitohenkilökunnan tarvetta, myös jokapäiväisiä arjen kohtaamisia muistisairaan kanssa. Tästä huolimatta teema näkyy yhteiskunnassa heikosti. Tiimi ratkoo, millaisin keinoin voidaan tarjota työkaluja kohtaamisiin, joissa säilyvät ymmärrys, arvokkuus ja herkkyys muistisairaiden vuorovaikutusaloitteille.

Tiimissä ovat mukana tutkija Camilla Lindholm, kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo, tietojohtamista Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Riina Kosonen sekä kasvatustieteen opiskelija Donna Palojärvi.

“Muistisairaudet ovat jo kansantauti, ja väestörakenteen muuttuessa ne lisääntyvät entisestään. Kyse on ihmisarvosta: kaikilla on oikeus hyvään elämään sairaudesta huolimatta”, ennakkoluulottomia ratkaisuja peräänkuuluttava tiimi kiteyttää.

Osallistava lähidemokratia

Henrik Suoheimo, Maria Hukkamäki, Kaarin Taipale ja Emilia Palonen.

Demokratian muotoja ovat osallisuus ja uudenlainen yhteishallinto. Näissä korostuvat tasavertaisuus sekä käyttäjien ja tuottajien aito mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin. Tiimi ratkoo, voisiko tehtyjen kokeilujen pohjalta kehittää uusia osallistumisen malleja ja visioita tulevaisuuden Helsinkiin.

Tiimissä ovat mukana tutkijat Emilia Palonen, Isak Vento ja Kirsi Pulkkinen, kaupunginvaltuutettu (vara) Kaarin Taipale, Helsingin yliopiston global political economy -ohjelman opiskelija Henrik Suoheimo sekä teatteritieteen ja taiteiden tutkimuksen opiskelija Maria Hukkamäki.

“Tämän hetken poliittisen osallistumisen kannalta on relevantti kysymys, miten luodaan osallisuutta niin, ettei äänestäminen ole ainoa keino vaikuttaa. Tavoitteenamme on luoda osallistumisen mekanismi, jolla kukin voi vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä.”

Hack for society on pilottihanke ja kuukauden mittainen työpajasarja, jossa monitieteiset tiimit luovat yhteiskehittämisen keinoin tieteelliseen tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kuntatasolle. Tavoitteena ovat uudenlaisen yhteiskunnallisen kokeilumallin testaus, konkreettisten ratkaisujen kehittäminen kaupungin haasteisiin sekä päätöksentekijöiden ja tieteentekijöiden välisen dialogin parantaminen. Hanke huipentuu 30.9. finaaliin, jossa tiimit pitchaavat ratkaisunsa yleisölle.

Lue lisää: