Huomenna se alkaa: Helsinki Think Companyn toteuttama Hack for Society -pilottihanke, jossa kahdeksan tutkijaa, kahdeksan Helsingin kaupunginvaltuutettua ja 16 opiskelijaa luovat tieteellisistä tutkimuksista kumpuavia kuntatason yhteiskunnallisia ratkaisuja monitieteisissä tiimeissä kuukauden työpajasarjan aikana. Kyseessä on niin sanottu yhteiskunnallinen hackathon – termi, joka aiheuttaa monessa hämmennystä. Miten yhteiskunnallisuus liittyy tekniseen hackathon-maailmaan?

Hackathon-sana lennättää ajatukset helposti kuumeiseen koodaamisen, mutta Hack for Societyssa ei välttämättä nähdään yhtäkään koodinpätkää. Yhteiskehittämisen tulos voi olla mitä tahansa: uusia yhteistyön muotoja tai foorumeita, tapahtumia, sääntömuutoksia, julkaisuja tai tieteellisiä artikkeleita tai jotain vielä yllättävämpää.

Mikä sitten tekee hankkeesta hackathonin? Tulkitsemme hacking-sanan laajasti viittaamaan ylipäänsä luovaan, nykyaikaiseen yhteiskehittämiseen. Sanat hacking ja marathon yhdistävä hackathon puolestaan on tilaisuus, jossa osanottajat kokoontuvat luomaan yhdessä ratkaisuja, aivan kuten Hack for Societyssa.

Ei tietenkään ole mielekästä alkaa kutsua kaikkia yhteiskunnallisia joukkoistuksia ja yhteiskehittämisiä hackathoneiksi vain siksi, että hackathon on kiva, trendikäs sana. Hack-termin käyttö tuntui kuitenkin perustellulta Hack for Societyn yhteydessä, koska hankkeessa on paljon yhteistä hackathon-maailman kanssa:

Aika ja paikka. Hackathon luo osallistujille ajan ja paikan ratkaista isoja haasteita, joihin on vaikea syventyä yksin arjen keskellä. Samoin Hack for Society rakentaa akateemisen ja poliittisen maailman välille konkreettisen, kaivatun kohtaamispaikan ja -ajan.

Uuden oppiminen. Hackathonissa oppii usein valtavasti lyhyessä ajassa, koska joukossa osaaminen tiivistyy. Samoin Hack for Societyssa tutkijat välittävät muille tutkimustietoa, poliitikot päätöksenteon lainalaisuuksia ja opiskelijat tiedemaailman tuoreimpia tuulia.

Yhteisö. Hackathoniin osallistuneet tietävät, miten lyhyessä ajassa adrenaliinihuuruissa voi syntyä ainutlaatuisen tiivis, yhteisöllinen henki. Samalla yhteisö kehittyy. Hack for Society kehittyy parhaimmillaan koko yhteiskunta.

“Yksittäisiä asiantuntijoita kyllä kuullaan, kun poliitikot tarvitsevat täsmätietoa, mutta hommassa ei ole systemaattisuutta.” – Hannu-Pekka Ikäheimo

Sitran ennakoinnin asiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo on perehtynyt työssään yhteiskunnallisiin hackathoneihin ja ollut mukana järjestämässä muun muassa Sitran demokratia-hackia. Ikäheimon valistunut arvaus on, että toistaiseksi Suomessa järjestetyt, isoihin yhteiskunnallisiin teemoihin keskittyvät hackathonit voi laskea yhden käden sormilla. Ne ovat hänestä tervetullut kokeilu myös politiikan ja tieteen maailmaan.

“Meillä on se iso ongelma yhteiskunnassa, että paras tietämyksemme ei tule parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi päätöksenteossa. Yksittäisiä asiantuntijoita kyllä kuullaan, kun poliitikot tarvitsevat täsmätietoa, mutta hommassa ei ole systemaattisuutta”, Ikäheimo sanoo.

Ohjelmistomaailmassa hackathonit ovat todistaneet voimansa kerta toisensa jälkeen, ja esimerkiksi Googlen ja Facebookin kaltaiset mediajätit järjestävät säännöllisesti koko henkilöstön hackathoneja, jollaisessa on syntynyt muun muassa Facebookin tykkää-nappi. Ikäheimo kuitenkin muistuttaa, ettei hackathon ole ihmeformaatti, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Voi olla, ettei malli edes kunnolla taivu politiikan ja tieteen kontekstiin.

“Hackissa voi syntyä jopa harhaluulo siitä, että kun kivalla porukalla yhteiskehitetään hetki, me sillä lailla korjaamme demokratian isot kysymykset. Ei se niin yksinkertaista ole. Olennaista on kytkeä tulokset olemassa oleviin yhteiskunnallisiin prosesseihin, jotteivät ne jää vain hackathon-pöydän ääreen.”

Ikäheimon mielestä on kuitenkin taatusti demokratiaa tervehdyttävää, että akateemisen ja poliittisen maailman välillä syntyy uudenlaisia kohtaamisia.

“Se jää nähtäväksi, saadaanko hankkeella oikeasti aikaan parempia päätöksiä tai uusia innovaatioita yhteiskuntaan. Joka tapauksessa jo se on arvokasta, että hanke varmasti luo uutta ymmärrystä niistä asioista, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Parhaimmillaan tästä tulee toimintamalli, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa laajemminkin.”

Suomessa yhteiskunnallisille hackathoneille on loistavat edellytykset, koska ketterässä, pienessä maassa kokeilujen vaikutukset voivat ulottua laajalle.

“Toisaalta yhteiskehittäminen on Suomessakin vasta saavuttamassa tukevampaa jalansijaa. Toivottavasti Hack for Societyn uudet vuorovaikutukselliset toimintatavat leviävät entistä laajemmalle”, Ikäheimo sanoo.

Hack for Society -blogi seuraa syyskuun aikana, miten tutkijat, poliitikot ja opiskelijat taipuvat hackathoniin. Ensi viikolla esittelemme mukana olevat tiimit.

Hannu-Pekka Ikäheimo Kuva: Miikka Pirinen / Sitra