Hack for Society on yhteiskunnallinen haaste, joka tuottaa konkreettisia ratkaisuja tieteellisen tutkimuksen tunnistamiin ongelmiin ja rakentaa ennakkoluulottomasti kestävää yhteistyötä tieteen, poliittisen päätöksenteon ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan välille. Ohjelman toteuttaa Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö Helsinki Think Company.

Tutkijoille, jotka haluavat valjastaa tutkimustiedon yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineeksi.

Päättäjille, jotka uskovat, että tiede auttaa tekemään parempaa politiikkaa.

Korkeakouluopiskelijoille, jotka haluavat vaikuttaa ja viedä akateemisen osaamisensa käytäntöön.

Kahden kuukauden mittaisessa haasteessa tutkijoista, kunnanvaltuutetuista ja opiskelijoista muodostetaan tiimit, jotka pureutuvat tieteentekijöiden tutkimustulosten perusteella valittuihin  yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ohjelma tuottaa uusimman tutkimuksen pohjalta ratkaisuja tai toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat skaalautuvia ja realistisesti toteutettavissa esimerkiksi julkisten toimijoiden, jo olemassa olevien yritysten tai aktiivisten kansalaisten avulla.

Ohjelma tuo päättäjät, tutkijat ja nuoret asiantuntijat tasa-arvoisina ryhmän jäseninä saman pöydän ääreen. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, joten on kaikkien etu, että nämä tahot kohtaavat ja rakentavat dialogia uudenlaisessa ympäristössä. Haasteen aikana osallistujat pääsevät kasvattamaan omaa asiantuntijuuttaan, kehittämään ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitojaan sekä luomaan uusia kontakteja.

Isien vanhemmuutta ja osallistumista lasten hoivaan on viime vuosina yritetty tukea ja edistää eri tavoin. Uudistuksista huolimatta alle puolet suomalaisisistä käyttää mahdollisuuttaan pitää vanhempainvapaan jälkeen pidettävissä olevaa isyysvapaata. Minkälaisin keinoin isien osallistumista lasten hoivaan ja perhevapaiden käyttöön voitaisiin edistää? Mihin tai keneen pitäisi yrittää vaikuttaa, ja miten?

Kun ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaa, kasvaa myös kotihoidon palvelujen tarve. Lain mukaan ikääntyneiden tulee saada toimintakykyä tukevaa palvelua, mutta tämä ei toteudu kaikissa kunnissa. Miten kotihoidon palvelut saataisiin nostettua muiden Pohjoismaiden tasolle? Miten kunnat saataisiin kehittämään kotikuntoutusta tutkitusti toimivan arkikuntoutuksen suuntaan?

Läheisen rakkaan ihmisen tai oman lapsen kuolema on aina kriisi, joka aiheuttaa voimakasta ja jopa pitkäkestoista surua, mikä voi vaikuttaa surevien kykyyn toimia työelämässä. Surulla ei kuitenkaan ole diagnoosia, eikä se ole sairausloman tai palkallisen vapaan peruste. Miten yhteiskunnassamme tuetaan surevia ihmisiä?

Pienikin lapsi voi kuormittuessaan kokea stressiä, jolla saattaa olla haitallisia vaikutuksia kasvuun, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen pedagogisella sensitiivisyydellä on todettu olevan positiivinen vaikutus lasten hyvinvointiin. Miten varhaiskasvatuksen painopistettä voitaisiin siirtää lasten itsesäätelyä tukevaan suuntaan?

Viime vuosikymmenten epätasainen aluekehitys, väestörakenteen muutokset ja kuntatalouden rahoitusongelmat ovat hankaloittaneet perusopetuksen järjestämistä paikallisesti. Koulutusmahdollisuudet jakautuvatkin yhä epätasaisemmin alueiden, kaupunginosien, sukupuolten ja väestöryhmien kesken. Miten peruskoulun eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä?

Mielenterveysongelmien määrä on kasvussa, mutta samalla hoitoon pääsyyn, hoidon loppuun vientiin sekä järjestelmän resurssehin ja rakenteisiin liittyy paljon ongelmia. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu matalan kynnyksen digitaalisia palveluita, joiden käyttö on kuitenkin edelleen marginaalista ja keskeyttäminen yleistä. Millä keinoin digitaalisiin palveluihin käsiksi pääseviä voitaisiin auttaa hyödyntämään resursseja paremmin?