Tutkimuksellinen lähtökohta: Demokratia tarvitsee uudistumista pysyäkseen voimissaan. Uusia demokratian muotoja, osallisuutta ja yhteishallintoa on tutkittu esimerkiksi Helsingin Maunulassa. Yhteishallinnossa hallinnon eri puolet nähdään tasavertaisina, ja sekä käyttäjille että palveluiden tuottajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa syvällisesti toiminnan muotoihin. Esimerkiksi Maunula-talossa toimii neuvottelukunta, jossa on sekä asukkaiden että kaupungin työntekijöiden edustajia. Valtaa käyttää myös pari kertaa vuodessa kokoontuva Maunula-talon avoin foorumi. Voisiko näistä yhteishallinnon kokeiluista ammentaa malleja ja visioita tulevaisuuden Helsinkiin ja muuallekin?

Ratkaisu: Luodaan kaupunkilaisille lisää keinoja vaikuttaa omaan asuinalueeseen sekä uutta yhteisymmärrystä byrokratian ja asukkaiden välille usean ratkaisun paketilla, joka tuo uusia lähidemokratian keinoja jo olemassa olevien mallien lisäksi ja tueksi. Yhteenkuuluvuutta rakennettaisiin luomalla Helsingin uusille “stadiluotseille” oma asemapaikka, josta kaupunkilaiset oppisivat löytämään heidät, sekä järjestämällä tilassa avoimet kaupunkituparit. Päättäjien ja kaupunkilaisten välistä yhteisymmärrystä tuettaisiin esimerkiksi pelaamalla virkamiesten ja kaupunkilaisten yhteistä osallisuuspeliä, jossa asetutaan hetkeksi toisen asemaan. Hallinnon ja kaupunkilaisten yhteydenpitoa helpotettaisiin nimeämällä jokaiselle kaupunginvaltuutetuille oma “kummiryhmä”, eli jonkin asuinalueen asukkaat.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja muistisairaudet ovat kehittyneissä maissa jo kansantauteja. Samalla kun ikääntyneitä hoitavan henkilökunnan tarve lisääntyy maailmanlaajuisesti, alan henkilöstömitoitukset ovat kuitenkin tiukat. Muistisairaudet aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia, jotka vaikeuttavat sekä puheen tuottamista että sen ymmärtämistä. Muistisairaan sensitiivinen kohtaaminen ja herkkyys hänen vuorovaikutusaloitteilleen toimivat todistetusti tehokkaana lääkkeettömänä kuntoutuksena, joka ehkäisee haasteellista käyttäytymistä ja helpottaa sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan arkea. Millaisin keinoin hoivakodin työ voi säilyä tehokkaana, kohtaamisen arvokkuudesta ja sensitiivisyydestä kuitenkaan tinkimättä?

Tutkimuksellinen lähtökohta: Kansainvälisen politiikan vaikutus kunnallispolitiikkaan on yleisesti arvioitu pieneksi. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja monet kansainvälisen politiikan osa-alueet vaikuttavat nyt alue- ja kuntatasolla. Kuntatason päättäjien on tärkeää huomioida globaalit trendit ja Suomen kannalta tärkeä naapuruuspolitiikka, jotta tulevaisuuden aluetason haasteisiin voidaan vastata. Miten kuntatasolla voidaan varautua esimerkiksi hybridiuhkiin tai muihin uusiin ilmiöihin, joissa toisen maan asioihin vaikutetaan ulkoapäin? Mitä riskejä ja uhkia on olemassa juuri Helsingille, ja millaisia ratkaisuja niihin pystytään luomaan?

Ratkaisu: Tiimi kehitti kartan, joka ohjaa suunnistamaan oikealla tavalla hybridiuhkien aikakaudella kaupungin tasolla ja tiedottaa yhdistelmäuhista rakentavalla tavalla. Kartta voi olla esimerkiksi julkinen tiedote tai eri medioita hyödyntävä tietopaketti. Esimerkkejä sen mahdollisesta sisällöstä ovat uhkien luokittelu ja ennaltaehkäisevien keinojen esittely. Kartta tai sen eri versiot toimisivat yhtä lailla esimerkiksi strategiatyön välineenä kaupungin hallinnolle kuin tiedotusmateriaalina kaupunkilaisille.

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Helsinkiläisistä 23 prosenttia puhuu kaupungin oman ennusteen mukaan vierasta kieltä vuonna 2030. Tämän lisäksi tälläkin hetkellä kaupunkilaisiin lukeutuu ihmisiä, jotka eivät pysty esimerkiksi vamman takia osallistumaan kaupungin toimintaan ja kulttuuriin täysivaltaisesti. Tarvitaan siis uudella tavalla tuotettua ja jaettua tietoa palveluista ja päätöksistä, ja saavutettava viestintä nousee yhdeksi keskeisimmistä välineistä tuottaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi moninaisten tulkkaustilanteiden yhteydessä on analysoitu keinoja käyttää hyväksi erilaista sanallista, kuvallista, äänellistä ja kehollista viestintää informaation välittämiseen. Kaupungin olisi aika pohtia, mihin viestinnän tapoihin tartutaan, kun eri ryhmien kanssa halutaan vuorovaikutusta.

Ratkaisu: Otetaan käyttöön kaupungin uusi viestintäkanava, joka uutta digiteknologiaa ja tulkkauspalveluita yhdistämällä tekisi kaupungin kanssa viestimisestä mahdollista millä tahansa kielellä. Asukas voisi jättää viestintäkanavan kautta kaupungille viestin omalla äidinkielellään tekstinä, puheena tai videona, ja hän saisi vastauksen tulkattuna omalle äidinkielelleen. Viestinnän mahdollisuuksien lisääminen tukisi osallistumista ja integraatiota.

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Nuorten syrjäytyminen koulusta ja yhteiskunnasta on iso ja kasvava haaste. Heikot matemaattiset taidot selittävät osaltaan peruskoulun jälkeistä koulutuksellista syrjäytymistä niin suomalaisten kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella. Suomalaisten lasten peruslaskutaidot ovat heikentyneet, vaikka matematiikan opetustunteja on lisätty. Tutkimukseen perustuvia arviointi- ja interventiovälineitä olisi saatavilla helposti ja käyttäjälle ilmaiseksi, mutta niitä ei käytetä. Jos Helsingin kaupunki tarttuu tähän hyödyntämättömään mahdollisuuteen, voidaan kouluja auttaa löytämään heikot osaajat. Näin heidän oppimistaan voidaan tukea järkevästi ehkäisten samalla syrjäytymistä.

Ratkaisu: Tiimin vastaus ongelmaan on selainpohjainen, tutkimukseen perustuva peli, joka olisi koulujen, opettajien ja perheiden käytössä ilmaiseksi koko maassa. Peli yhtäältä auttaisi tunnistamaan erityistuen tarpeen standardoidun testin ja vertaisaineiston avulla ja toisaalta tukisi lapsen kehittymistä tarjoamalla oikean tasoisia tehtäviä, motivoimalla ja innostamalla. Suunnitelmana on, että kun alkuvaiheen rahoitus saadaan kasaan, ensin kehitettäisiin matikkapeli 1.–3. luokan oppilaille ja myöhemmin omat pelit eri oppiaineisiin sekä luokka-asteille.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Inhimillisyyden sekä hyvän ja oikeassa paikassa toteutuvan oikea-aikaisen hoidon yhdistäminen kustannusten säästöön vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä. Jokainen turha käynti erikoissairaanhoidossa tai päivystyksessä maksaa kunnille useita satoja tai jopa tuhansia euroja asiakasta kohden. Tämä kuormittaa päivystysjärjestelmää, aiheuttaa ruuhkia, eikä palvele kuntalaistakaan, koska huomio on usein vain akuutin ongelman korjaamisessa, ja todelliset ongelmat jäävät hoitamatta. Ongelmat ovat havaittavissa, mutta nyt tarvitaan uusia keinoja ja toimintamalleja kustannusten alentamiseksi sekä laadukkaan hoidon turvaamiseksi.

Ratkaisu: Tiimi haluaa vähentää iäkkäiden turhia päivystyskäyntejä, joiden taustalla on usein se, että ilta-aikaan vanhuspalveluissa ei ole hoitajia tekemässä hoidontarpeen arviointeja. Ratkaisu on liikkuva hoito, joka tekisi hoidontarpeen arvioinnin iäkkään kotona. Liikkuva hoitaja voisi ottaa etäyhteyden lääkäriin ja viranomaisverkkoon, ja mukana olisivat myös sosiaalipalvelut. Lääkitys voitaisiin määrätä ja mahdolliset toimenpiteet toteuttaa asiakkaan kotona ilman turhaa päivystyskäyntiä.

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Voiko kaupunkitila tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja? Kuinka kohtaamisten kautta luodaan sosiaalista eheyttä ihmisryhmien välille? Jaettu kaupunki -hankkeen etnografisen kenttätyön avulla voidaan selvittää kulttuurien kohtaamisen arkisia muotoja metropolialueen kaupunkitiloissa. Hyödyntämällä kulttuurista tietoa ja etnografisia menetelmiä osana kaupunkiuudistushankkeita voidaan tähdätä tilallisiin ratkaisuihin, jotka rohkaisevat ihmisiä suhtautumaan toisiinsa myönteisellä kohteliaisuudella ja suvaitsevaisuudella. Kun päätöksenteossa otetaan huomioon kaupunkitilojen tärkeys, voidaan todella tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja. Keinot ovat jo olemassa, nyt on aloitettava niiden hyödyntäminen.

Ratkaisu: Sertifikaatti, jolla merkitään fyysisesti ja sosiaalisesti esteettömät tilat kaupungissa, auttaa kehittämään kaupunkitiloista nykyistä tasa-arvoisempia. Tilan sertfioinnista päättäisi kokemusasiantuntijapaneeli, ja tasa-arvoisuuden edistämiseksi tilalle luotaisiin yksilöity kehityssuunnitelma. Sertifikaatti voisi palvella yhtä lailla esimerkiksi kauppakeskuksia ja kouluja.

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

Tutkimuksellinen lähtökohta: Imitaatiopeli on sosiaalitieteellinen tutkimusväline, jonka avulla tutkitaan vuorovaikutuksellista asiantuntijuutta: sitä, miten eritaustaiset ja eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan. Menetelmää kutsutaan imitaatiopeliksi, koska siinä imitoidaan toista ryhmää. Peli ohjaa tunnistamaan, mitä eri ryhmät voisivat oppia omasta ja toisen asemasta. Järjestämällä imitaatiopelejä päättäjien ja päivähoidon, perusopetuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai vanhustenhuollon käyttäjien kanssa tai vaikkapa kotouttamisen parissa voidaan paljastaa väärinymmärryksiä sekä lähentää kuntaa ja kunnan asukkaita. Imitaatiopeliä soveltamalla voidaan valmistella päätöksentekoa, kehittää tiedonkulkua ja lisätä ymmärrystä kunnan sisällä sekä kunnan ja kuntalaisten välillä.

Ratkaisu: Otetaan imitaatiopeli käyttöön Helsingin kaupungin päätöksenteossa. Peli perustuu vuorovaikutuksellisen asiantuntijuuden ideaan, mikä tarkoittaa toisen kokemuksen ymmärtämistä. Imitaatiopeli toimisi esimerkiksi niin, että sarjaan tehtäviä vastaa sekä aito kokemusasiantuntija, kuten nuoriso-ohjaaja, että teeskentelijä, joka yrittää asettua kokemusasiantuntijan saappaisiin, kuten nuorisotyön päättäjä tai suunnittelija. Pelin avulla voitaisiin tutkia, välittyykö nuoriso-ohjaajan kokemus organisaatiosta päätöksentekoon asti. Sekä pelin soveltamisaloja Helsingissä että suotuisia vaikutuksia olisi valtavasti. Peli esimerkiksi tekisi hiljaista tietoa näkyväksi, antaisi sykäyksen empatialle ja uudenlaisella uudistamisen kulttuurille, auttaisi kohdentamaan resurssit oikein sekä lisäisi vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja sitä kautta parantaisi työn mielekkyyttä.