HAASTE

Tiedeyhteisöllä on annettavaa suomalaiseen päätöksentekoon. Politiikkaan suodattuu tutkimustietoa vakiintuneiden kanavien kautta, mutta vaikuttavien tutkijoiden joukko jää pieneksi ja yksipuoliseksi. Käytännön yhteistyötä, sen muotoja sekä kontakteja on mahdollista vahvistaa nykyisestä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ja olisi kaikkien etu, että päättäjät ja tieteentekijät kohtaisivat uudenlaisessa ympäristössä.

KENELLE
  • Tutkijoille, jotka uskovat, että tutkimustieto kannattaa valjastaa yhteiskunnallisen muutoksen välineeksi.
  • Kunnanvaltuutetuille, jotka uskovat, että tiede ja asiantuntijuus auttaa tekemään parempaa politiikkaa.
  • Opiskelijoille, jotka haluavat viedä osaamistaan käytäntöön vaikuttaakseen yhteiskuntaan.
SISÄLTÖ

Kuukauden pituisessa fasilitoidussa Hack for Society -haasteessa muodostettiin syksyllä 2017 tutkijoista, kuntapoliitikoista sekä opiskelijoista koostuvat tiimit. Heidät heitettiin toteuttamaan tutkijan olemassa olevaan tutkimukseen pohjautuvaa haastetta. Osallistujat kartuttivat oppeja yhteiskehittämisestä, nopeista kokeiluista sekä design thinkingistä ongelmanratkaisun apuvälineinä.

HYÖTY

Ohjelman aikana osallistujat pääsivät viemään osaamistaan käytäntöön monitieteisessä tiimissä, kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan ja verkostoitumaan kumppaneiden kanssa. Lopputulokseksi saatiin rakennettua dialogia tieteen ja politiikan välille sekä tieteelliseen tietoon pohjautuvia konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joista voit lukea lisää alla.

TEEMAT

OSALLISTAVA LÄHIDEMOKRATIA

Tutkimuksellinen lähtökohta: Demokratia tarvitsee uudistumista pysyäkseen voimissaan. Uusia demokratian muotoja, osallisuutta ja yhteishallintoa on tutkittu esimerkiksi Helsingin Maunulassa. Yhteishallinnossa hallinnon eri puolet nähdään tasavertaisina, ja sekä käyttäjille että palveluiden tuottajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa syvällisesti toiminnan muotoihin. Esimerkiksi Maunula-talossa toimii neuvottelukunta, jossa on sekä asukkaiden että kaupungin työntekijöiden edustajia. Valtaa käyttää myös pari kertaa vuodessa kokoontuva Maunula-talon avoin foorumi. Voisiko näistä yhteishallinnon kokeiluista ammentaa malleja ja visioita tulevaisuuden Helsinkiin ja muuallekin?

 

Ratkaisu: Luodaan kaupunkilaisille lisää keinoja vaikuttaa omaan asuinalueeseen sekä uutta yhteisymmärrystä byrokratian ja asukkaiden välille usean ratkaisun paketilla, joka tuo uusia lähidemokratian keinoja jo olemassa olevien mallien lisäksi ja tueksi. Yhteenkuuluvuutta rakennettaisiin luomalla Helsingin uusille “stadiluotseille” oma asemapaikka, josta kaupunkilaiset oppisivat löytämään heidät, sekä järjestämällä tilassa avoimet kaupunkituparit. Päättäjien ja kaupunkilaisten välistä yhteisymmärrystä tuettaisiin esimerkiksi pelaamalla virkamiesten ja kaupunkilaisten yhteistä osallisuuspeliä, jossa asetutaan hetkeksi toisen asemaan. Hallinnon ja kaupunkilaisten yhteydenpitoa helpotettaisiin nimeämällä jokaiselle kaupunginvaltuutetuille oma “kummiryhmä”, eli jonkin asuinalueen asukkaat.

MUISTISAIRAIDEN KUNTOUTUS

Tutkimuksellinen lähtökohta: Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja muistisairaudet ovat kehittyneissä maissa jo kansantauteja. Samalla kun ikääntyneitä hoitavan henkilökunnan tarve lisääntyy maailmanlaajuisesti, alan henkilöstömitoitukset ovat kuitenkin tiukat. Muistisairaudet aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia, jotka vaikeuttavat sekä puheen tuottamista että sen ymmärtämistä. Muistisairaan sensitiivinen kohtaaminen ja herkkyys hänen vuorovaikutusaloitteilleen toimivat todistetusti tehokkaana lääkkeettömänä kuntoutuksena, joka ehkäisee haasteellista käyttäytymistä ja helpottaa sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan arkea. Millaisin keinoin hoivakodin työ voi säilyä tehokkaana, kohtaamisen arvokkuudesta ja sensitiivisyydestä kuitenkaan tinkimättä?

 

Ratkaisu: Julkisesta keskustelusta lähes unohdetut, mutta koko ajan yleistyvät muistisairaudet tehdään näkyviksi kokemuksellisen näyttelyn kautta. Unohdettu arki -näyttelyssä kuka tahansa voi kokea esimerkiksi uuden teknologian avulla, miltä elämä muistisairaana tuntuu. Tavoitteena on, että syntyneen näkyvyyden myötä muistisairauksien ympärille syntyy keskustelua ja entistä parempia ratkaisuja. Tuomaristo valitsi ratkaisun yksimielisesti voittajaksi.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

KANSAINVÄLISTÄ POLITIIKKAA

Tutkimuksellinen lähtökohta: Kansainvälisen politiikan vaikutus kunnallispolitiikkaan on yleisesti arvioitu pieneksi. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja monet kansainvälisen politiikan osa-alueet vaikuttavat nyt alue- ja kuntatasolla. Kuntatason päättäjien on tärkeää huomioida globaalit trendit ja Suomen kannalta tärkeä naapuruuspolitiikka, jotta tulevaisuuden aluetason haasteisiin voidaan vastata. Miten kuntatasolla voidaan varautua esimerkiksi hybridiuhkiin tai muihin uusiin ilmiöihin, joissa toisen maan asioihin vaikutetaan ulkoapäin? Mitä riskejä ja uhkia on olemassa juuri Helsingille, ja millaisia ratkaisuja niihin pystytään luomaan?

 

Ratkaisu: Tiimi kehitti kartan, joka ohjaa suunnistamaan oikealla tavalla hybridiuhkien aikakaudella kaupungin tasolla ja tiedottaa yhdistelmäuhista rakentavalla tavalla. Kartta voi olla esimerkiksi julkinen tiedote tai eri medioita hyödyntävä tietopaketti. Esimerkkejä sen mahdollisesta sisällöstä ovat uhkien luokittelu ja ennaltaehkäisevien keinojen esittely. Kartta tai sen eri versiot toimisivat yhtä lailla esimerkiksi strategiatyön välineenä kaupungin hallinnolle kuin tiedotusmateriaalina kaupunkilaisille.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

SAAVUTETTAVAA VIESTINTÄÄ

Tutkimuksellinen lähtökohta: Helsinkiläisistä 23 prosenttia puhuu kaupungin oman ennusteen mukaan vierasta kieltä vuonna 2030. Tämän lisäksi tälläkin hetkellä kaupunkilaisiin lukeutuu ihmisiä, jotka eivät pysty esimerkiksi vamman takia osallistumaan kaupungin toimintaan ja kulttuuriin täysivaltaisesti. Tarvitaan siis uudella tavalla tuotettua ja jaettua tietoa palveluista ja päätöksistä, ja saavutettava viestintä nousee yhdeksi keskeisimmistä välineistä tuottaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi moninaisten tulkkaustilanteiden yhteydessä on analysoitu keinoja käyttää hyväksi erilaista sanallista, kuvallista, äänellistä ja kehollista viestintää informaation välittämiseen. Kaupungin olisi aika pohtia, mihin viestinnän tapoihin tartutaan, kun eri ryhmien kanssa halutaan vuorovaikutusta.

 

Ratkaisu: Otetaan käyttöön kaupungin uusi viestintäkanava, joka uutta digiteknologiaa ja tulkkauspalveluita yhdistämällä tekisi kaupungin kanssa viestimisestä mahdollista millä tahansa kielellä. Asukas voisi jättää viestintäkanavan kautta kaupungille viestin omalla äidinkielellään tekstinä, puheena tai videona, ja hän saisi vastauksen tulkattuna omalle äidinkielelleen. Viestinnän mahdollisuuksien lisääminen tukisi osallistumista ja integraatiota.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN

Tutkimuksellinen lähtökohta: Nuorten syrjäytyminen koulusta ja yhteiskunnasta on iso ja kasvava haaste. Heikot matemaattiset taidot selittävät osaltaan peruskoulun jälkeistä koulutuksellista syrjäytymistä niin suomalaisten kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella. Suomalaisten lasten peruslaskutaidot ovat heikentyneet, vaikka matematiikan opetustunteja on lisätty. Tutkimukseen perustuvia arviointi- ja interventiovälineitä olisi saatavilla helposti ja käyttäjälle ilmaiseksi, mutta niitä ei käytetä. Jos Helsingin kaupunki tarttuu tähän hyödyntämättömään mahdollisuuteen, voidaan kouluja auttaa löytämään heikot osaajat. Näin heidän oppimistaan voidaan tukea järkevästi ehkäisten samalla syrjäytymistä.

 

Ratkaisu: Tiimin vastaus ongelmaan on selainpohjainen, tutkimukseen perustuva peli, joka olisi koulujen, opettajien ja perheiden käytössä ilmaiseksi koko maassa. Peli yhtäältä auttaisi tunnistamaan erityistuen tarpeen standardoidun testin ja vertaisaineiston avulla ja toisaalta tukisi lapsen kehittymistä tarjoamalla oikean tasoisia tehtäviä, motivoimalla ja innostamalla. Suunnitelmana on, että kun alkuvaiheen rahoitus saadaan kasaan, ensin kehitettäisiin matikkapeli 1.–3. luokan oppilaille ja myöhemmin omat pelit eri oppiaineisiin sekä luokka-asteille.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

TEHOKKAAT TERVEYSPALVELUT

Tutkimuksellinen lähtökohta: Inhimillisyyden sekä hyvän ja oikeassa paikassa toteutuvan oikea-aikaisen hoidon yhdistäminen kustannusten säästöön vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä. Jokainen turha käynti erikoissairaanhoidossa tai päivystyksessä maksaa kunnille useita satoja tai jopa tuhansia euroja asiakasta kohden. Tämä kuormittaa päivystysjärjestelmää, aiheuttaa ruuhkia, eikä palvele kuntalaistakaan, koska huomio on usein vain akuutin ongelman korjaamisessa, ja todelliset ongelmat jäävät hoitamatta. Ongelmat ovat havaittavissa, mutta nyt tarvitaan uusia keinoja ja toimintamalleja kustannusten alentamiseksi sekä laadukkaan hoidon turvaamiseksi.

 

Ratkaisu: Tiimi haluaa vähentää iäkkäiden turhia päivystyskäyntejä, joiden taustalla on usein se, että ilta-aikaan vanhuspalveluissa ei ole hoitajia tekemässä hoidontarpeen arviointeja. Ratkaisu on liikkuva hoito, joka tekisi hoidontarpeen arvioinnin iäkkään kotona. Liikkuva hoitaja voisi ottaa etäyhteyden lääkäriin ja viranomaisverkkoon, ja mukana olisivat myös sosiaalipalvelut. Lääkitys voitaisiin määrätä ja mahdolliset toimenpiteet toteuttaa asiakkaan kotona ilman turhaa päivystyskäyntiä.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

TASA-ARVOISET KAUPUNKITILAT

Tutkimuksellinen lähtökohta: Voiko kaupunkitila tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja? Kuinka kohtaamisten kautta luodaan sosiaalista eheyttä ihmisryhmien välille? Jaettu kaupunki -hankkeen etnografisen kenttätyön avulla voidaan selvittää kulttuurien kohtaamisen arkisia muotoja metropolialueen kaupunkitiloissa. Hyödyntämällä kulttuurista tietoa ja etnografisia menetelmiä osana kaupunkiuudistushankkeita voidaan tähdätä tilallisiin ratkaisuihin, jotka rohkaisevat ihmisiä suhtautumaan toisiinsa myönteisellä kohteliaisuudella ja suvaitsevaisuudella. Kun päätöksenteossa otetaan huomioon kaupunkitilojen tärkeys, voidaan todella tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja. Keinot ovat jo olemassa, nyt on aloitettava niiden hyödyntäminen.

 

Ratkaisu: Sertifikaatti, jolla merkitään fyysisesti ja sosiaalisesti esteettömät tilat kaupungissa, auttaa kehittämään kaupunkitiloista nykyistä tasa-arvoisempia. Tilan sertfioinnista päättäisi kokemusasiantuntijapaneeli, ja tasa-arvoisuuden edistämiseksi tilalle luotaisiin yksilöity kehityssuunnitelma. Sertifikaatti voisi palvella yhtä lailla esimerkiksi kauppakeskuksia ja kouluja.

 

Seuraa hankkeen etenemistä Kokeilun paikassa.

YMMÄRRYSTÄ IMITAATIOPELILLÄ

Tutkimuksellinen lähtökohta: Imitaatiopeli on sosiaalitieteellinen tutkimusväline, jonka avulla tutkitaan vuorovaikutuksellista asiantuntijuutta: sitä, miten eritaustaiset ja eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan. Menetelmää kutsutaan imitaatiopeliksi, koska siinä imitoidaan toista ryhmää. Peli ohjaa tunnistamaan, mitä eri ryhmät voisivat oppia omasta ja toisen asemasta. Järjestämällä imitaatiopelejä päättäjien ja päivähoidon, perusopetuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai vanhustenhuollon käyttäjien kanssa tai vaikkapa kotouttamisen parissa voidaan paljastaa väärinymmärryksiä sekä lähentää kuntaa ja kunnan asukkaita. Imitaatiopeliä soveltamalla voidaan valmistella päätöksentekoa, kehittää tiedonkulkua ja lisätä ymmärrystä kunnan sisällä sekä kunnan ja kuntalaisten välillä.

 

Ratkaisu: Otetaan imitaatiopeli käyttöön Helsingin kaupungin päätöksenteossa. Peli perustuu vuorovaikutuksellisen asiantuntijuuden ideaan, mikä tarkoittaa toisen kokemuksen ymmärtämistä. Imitaatiopeli toimisi esimerkiksi niin, että sarjaan tehtäviä vastaa sekä aito kokemusasiantuntija, kuten nuoriso-ohjaaja, että teeskentelijä, joka yrittää asettua kokemusasiantuntijan saappaisiin, kuten nuorisotyön päättäjä tai suunnittelija. Pelin avulla voitaisiin tutkia, välittyykö nuoriso-ohjaajan kokemus organisaatiosta päätöksentekoon asti. Sekä pelin soveltamisaloja Helsingissä että suotuisia vaikutuksia olisi valtavasti. Peli esimerkiksi tekisi hiljaista tietoa näkyväksi, antaisi sykäyksen empatialle ja uudenlaisella uudistamisen kulttuurille, auttaisi kohdentamaan resurssit oikein sekä lisäisi vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja sitä kautta parantaisi työn mielekkyyttä.

AIKATAULU

21.4.–4.5.
Tutkijoiden haku
17.5.–
Valtuutettujen haku
11.–28.8.
Opiskelijoiden haku
6.9.
Lopulliset tiimijaot julkistetaan
9.9. klo 10–18, 10.9. klo 12–18
Työpaja 1: Ongelmat ja ratkaisut
12.9. klo 17:30–21
Työpaja 2: Sidosryhmien, ratkaisun ja käyttäjien ymmärtäminen
14.9. klo 16–20
Törmäytys julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiantuntijoiden kanssa
19.9. klo 17:30–21
Työpaja 3: Nopeat kokeilut
25.9. klo 16–20
Työpaja 4: Toteutusklinikka
30.9.
Finaali
  1. Ohjelma on avoin kaikkien alojen ja kaikkien tutkintovaiheiden korkeakouluopiskelijoille, tutkijoille sekä Helsingin kaupunginvaltuutetuille.
  2. Ohjelma perustuu aktiiviseen yhdessä työskentelyyn, ja siksi edellytämme aktiivista läsnäoloa ohjelman sisällöissä. Eniten saat irti varautumalla tiimityöskentelyyn myös ohjelman sisältöjen välissä.
  3. Ohjelmaan valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Ensisijaisena valintakriteerinä kaikille osallistujille on sitoutuminen ohjelmaan. Tutkijoiden valinnassa painotetaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen soveltuvuutta kunnallisen tason kokeiluun. Valtuutettujen valinnassa korostamme kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta sekä asiantuntemusta valittuihin tutkimusteemoihin. Opiskelijat valitaan tutkimusteemojen asiantuntijuuden ja monipuolisen osaamisen perusteella. Suosimme opiskelijoita mahdollisimman laajoista opinto- ja työtaustoista.
  4. Lopulliseen kiihdyttämövaiheeseen valitsemme ne tutkimusteemat, joihin olemme löytäneet valtuutetun, joka haluaa viedä tutkimusta käytäntöön.
  5. Ohjelma on pääosin suomenkielinen, mutta osa sisällöstä saattaa olla englanniksi.
  6. Ohjelma ei maksa osallistujille mitään.
  7. Osallistumisesta ei saa rahallista palkkiota ohjelman järjestäjältä.
  8. Edellytämme kaikilta osallistujilta avoimuutta sekä kunnioitusta muita osallistujia ja järjestäjiä kohtaan.
  9. Järjestäjä ei omista tiimien työn tuloksia.
  10. Ohjelman järjestäjä voi esitellä tiimejä ja kilpailun aikana syntyneitä ideoita tilaisuuksissaan ja loppuraportissaan.
  11. Ohjelman järjestäjä saa ottaa kuvia tilaisuuksien aikana. Ohjelman järjestäjä saa käyttää kuvia Hack for Society -hankkeen ja Helsinki Think Companyn markkinoinnissa.

OTA YHTEYTTÄ

Taneli Elomaa
taneli@thinkcompany.fi

Johannes Anttila
johannes@thinkcompany.fi

Pauliina Suominen
pauliina@thinkcompany.fi

Matti Petteri Pöntiö
mattipetteri@thinkcompany.fi