HAASTE
Tiedeyhteisöllä on annettavaa suomalaiseen päätöksentekoon. Politiikkaan suodattuu tutkimustietoa vakiintuneiden kanavien kautta, mutta vaikuttavien tutkijoiden joukko jää pieneksi ja yksipuoliseksi. Käytännön yhteistyötä, sen muotoja sekä kontakteja on mahdollista vahvistaa nykyisestä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ja olisi kaikkien etu, että päättäjät ja tieteentekijät kohtaisivat uudenlaisessa ympäristössä.
KENELLE
- Tutkijoille, jotka uskovat, että tutkimustieto kannattaa valjastaa yhteiskunnallisen muutoksen välineeksi.
- Kunnanvaltuutetuille, jotka uskovat, että tiede ja asiantuntijuus auttaa tekemään parempaa politiikkaa.
- Opiskelijoille, jotka haluavat viedä osaamistaan käytäntöön vaikuttaakseen yhteiskuntaan.
SISÄLTÖ
Kuukauden pituisessa fasilitoidussa Hack for Society -haasteessa muodostetaan tutkijoista, kuntapoliitikoista sekä opiskelijoista koostuvat tiimit. Heidät heitetään toteuttamaan tutkijan olemassa olevaan tutkimukseen pohjautuvaa haastetta. Osallistujat kartuttavat oppeja yhteiskehittämisestä, nopeista kokeiluista sekä design thinkingistä ongelmanratkaisun apuvälineinä.
HYÖTY
Ohjelman aikana pääset viemään osaamistasi käytäntöön monitieteisessä tiimissä, kehittämään ongelmanratkaisutaitojasi ja verkostoitumaan kumppaneiden kanssa. Me tarjoamme puitteet, sinä toteutat. Lopputulokseksi saadaan rakennettua dialogia tieteen ja politiikan välille sekä tieteelliseen tietoon pohjautuvia konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
TEEMAT
OSALLISTAVA LÄHIDEMOKRATIA
Demokratia tarvitsee uudistumista pysyäkseen voimissaan. Uusia demokratian muotoja, osallisuutta ja yhteishallintoa on tutkittu esimerkiksi Helsingin Maunulassa. Yhteishallinnossa hallinnon eri puolet nähdään tasavertaisina, ja sekä käyttäjille että palveluiden tuottajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa syvällisesti toiminnan muotoihin. Esimerkiksi Maunula-talossa toimii neuvottelukunta, jossa on sekä asukkaiden että kaupungin työntekijöiden edustajia. Valtaa käyttää myös pari kertaa vuodessa kokoontuva Maunula-talon avoin foorumi. Voisiko näistä yhteishallinnon kokeiluista ammentaa malleja ja visioita tulevaisuuden Helsinkiin ja muuallekin?
MUISTISAIRAIDEN KUNTOUTUS
Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja muistisairaudet ovat kehittyneissä maissa jo kansantauteja. Samalla kun ikääntyneitä hoitavan henkilökunnan tarve lisääntyy maailmanlaajuisesti, alan henkilöstömitoitukset ovat kuitenkin tiukat. Muistisairaudet aiheuttavat kommunikaatio-ongelmia, jotka vaikeuttavat sekä puheen tuottamista että sen ymmärtämistä. Muistisairaan sensitiivinen kohtaaminen ja herkkyys hänen vuorovaikutusaloitteilleen toimivat todistetusti tehokkaana lääkkeettömänä kuntoutuksena, joka ehkäisee haasteellista käyttäytymistä ja helpottaa sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan arkea. Millaisin keinoin hoivakodin työ voi säilyä tehokkaana, kohtaamisen arvokkuudesta ja sensitiivisyydestä kuitenkaan tinkimättä?
KANSAINVÄLISTÄ POLITIIKKAA
Kansainvälisen politiikan vaikutus kunnallispolitiikkaan on yleisesti arvioitu pieneksi. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja monet kansainvälisen politiikan osa-alueet vaikuttavat nyt alue- ja kuntatasolla. Kuntatason päättäjien on tärkeää huomioida globaalit trendit ja Suomen kannalta tärkeä naapuruuspolitiikka, jotta tulevaisuuden aluetason haasteisiin voidaan vastata. Miten kuntatasolla voidaan varautua esimerkiksi hybridiuhkiin tai muihin uusiin ilmiöihin, joissa toisen maan asioihin vaikutetaan ulkoapäin? Mitä riskejä ja uhkia on olemassa juuri Helsingille, ja millaisia ratkaisuja niihin pystytään luomaan?
SAAVUTETTAVA VIESTINTÄ
Helsinkiläisistä 23 prosenttia puhuu kaupungin oman ennusteen mukaan vierasta kieltä vuonna 2030. Tämän lisäksi tälläkin hetkellä kaupunkilaisiin lukeutuu ihmisiä, jotka eivät pysty esimerkiksi vamman takia osallistumaan kaupungin toimintaan ja kulttuuriin täysivaltaisesti. Tarvitaan siis uudella tavalla tuotettua ja jaettua tietoa palveluista ja päätöksistä, ja saavutettava viestintä nousee yhdeksi keskeisimmistä välineistä tuottaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi moninaisten tulkkaustilanteiden yhteydessä on analysoitu keinoja käyttää hyväksi erilaista sanallista, kuvallista, äänellistä ja kehollista viestintää informaation välittämiseen. Kaupungin olisi aika pohtia, mihin viestinnän tapoihin tartutaan, kun eri ryhmien kanssa halutaan vuorovaikutusta.
OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN
Nuorten syrjäytyminen koulusta ja yhteiskunnasta on iso ja kasvava haaste. Heikot matemaattiset taidot selittävät osaltaan peruskoulun jälkeistä koulutuksellista syrjäytymistä niin suomalaisten kuin kansainvälisten tutkimusten perusteella. Suomalaisten lasten peruslaskutaidot ovat heikentyneet, vaikka matematiikan opetustunteja on lisätty. Tutkimukseen perustuvia arviointi- ja interventiovälineitä olisi saatavilla helposti ja käyttäjälle ilmaiseksi, mutta niitä ei käytetä. Jos Helsingin kaupunki tarttuu tähän hyödyntämättömään mahdollisuuteen, voidaan kouluja auttaa löytämään heikot osaajat. Näin heidän oppimistaan voidaan tukea järkevästi ehkäisten samalla syrjäytymistä.
TEHOKKAAT TERVEYSPALVELUT
Inhimillisyyden sekä hyvän ja oikeassa paikassa toteutuvan oikea-aikaisen hoidon yhdistäminen kustannusten säästöön vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä. Jokainen turha käynti erikoissairaanhoidossa tai päivystyksessä maksaa kunnille useita satoja tai jopa tuhansia euroja asiakasta kohden. Tämä kuormittaa päivystysjärjestelmää, aiheuttaa ruuhkia, eikä palvele kuntalaistakaan, koska huomio on usein vain akuutin ongelman korjaamisessa, ja todelliset ongelmat jäävät hoitamatta. Ongelmat on havaittavissa, mutta nyt tarvitaan uusia keinoja ja toimintamalleja kustannusten alentamiseksi sekä laadukkaan hoidon turvaamiseksi.
TASA-ARVOISET KAUPUNKITILAT
Voiko kaupunkitila tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja? Kuinka kohtaamisten kautta luodaan sosiaalista eheyttä ihmisryhmien välille? Jaettu kaupunki -hankkeen etnografisen kenttätyön avulla voidaan selvittää kulttuurien kohtaamisen arkisia muotoja metropolialueen kaupunkitiloissa. Hyödyntämällä kulttuurista tietoa ja etnografisia menetelmiä osana kaupunkiuudistushankkeita voidaan tähdätä tilallisiin ratkaisuihin, jotka rohkaisevat ihmisiä suhtautumaan toisiinsa myönteisellä kohteliaisuudella ja suvaitsevaisuudella. Kun päätöksenteossa otetaan huomioon kaupunkitilojen tärkeys, voidaan todella tuottaa tasa-arvoa ja purkaa ennakkoluuloja. Keinot ovat jo olemassa, nyt on aloitettava niiden hyödyntäminen.
YMMÄRRYSTÄ IMITAATIOPELILLÄ
Imitaatiopeli on sosiaalitieteellinen tutkimusväline, jonka avulla tutkitaan vuorovaikutuksellista asiantuntijuutta: sitä, miten eritaustaiset ja eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan. Menetelmää kutsutaan imitaatiopeliksi, koska siinä imitoidaan toista ryhmää. Peli ohjaa tunnistamaan, mitä eri ryhmät voisivat oppia omasta ja toisen asemasta. Järjestämällä imitaatiopelejä päättäjien ja päivähoidon, perusopetuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai vanhustenhuollon käyttäjien kanssa tai vaikkapa kotouttamisen parissa voidaan paljastaa väärinymmärryksiä sekä lähentää kuntaa ja kunnan asukkaita. Imitaatiopeliä soveltamalla voidaan valmistella päätöksentekoa, kehittää tiedonkulkua ja lisätä ymmärrystä kunnan sisällä sekä kunnan ja kuntalaisten välillä.
AIKATAULU
- Ohjelma on avoin kaikkien alojen ja kaikkien tutkintovaiheiden korkeakouluopiskelijoille, tutkijoille sekä Helsingin kaupunginvaltuutetuille.
- Ohjelma perustuu aktiiviseen yhdessä työskentelyyn, ja siksi edellytämme aktiivista läsnäoloa ohjelman sisällöissä. Eniten saat irti varautumalla tiimityöskentelyyn myös ohjelman sisältöjen välissä.
- Ohjelmaan valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella. Ensisijaisena valintakriteerinä kaikille osallistujille on sitoutuminen ohjelmaan. Tutkijoiden valinnassa painotetaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen soveltuvuutta kunnallisen tason kokeiluun. Valtuutettujen valinnassa korostamme kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta sekä asiantuntemusta valittuihin tutkimusteemoihin. Opiskelijat valitaan tutkimusteemojen asiantuntijuuden ja monipuolisen osaamisen perusteella. Suosimme opiskelijoita mahdollisimman laajoista opinto- ja työtaustoista.
- Lopulliseen kiihdyttämövaiheeseen valitsemme ne tutkimusteemat, joihin olemme löytäneet valtuutetun, joka haluaa viedä tutkimusta käytäntöön.
- Ohjelma on pääosin suomenkielinen, mutta osa sisällöstä saattaa olla englanniksi.
- Ohjelma ei maksa osallistujille mitään.
- Osallistumisesta ei saa rahallista palkkiota ohjelman järjestäjältä.
- Edellytämme kaikilta osallistujilta avoimuutta sekä kunnioitusta muita osallistujia ja järjestäjiä kohtaan.
- Järjestäjä ei omista tiimien työn tuloksia.
- Ohjelman järjestäjä voi esitellä tiimejä ja kilpailun aikana syntyneitä ideoita tilaisuuksissaan ja loppuraportissaan.
- Ohjelman järjestäjä saa ottaa kuvia tilaisuuksien aikana. Ohjelman järjestäjä saa käyttää kuvia Hack for Society -hankkeen ja Helsinki Think Companyn markkinoinnissa.
HAE MUKAAN
OTA YHTEYTTÄ
Taneli Elomaa
taneli@thinkcompany.fi
Johannes Anttila
johannes@thinkcompany.fi
Pauliina Suominen
pauliina@thinkcompany.fi
Matti Petteri Pöntiö
mattipetteri@thinkcompany.fi
